In English

MagnumLive

Lotta ja luutnantin sydän -konsertin musiikista CD

JULKAISTU 08/10/2013
Lotta ja Luutnantin Sydän, CD

Sota-ajan musiikkiin perehtynyt uusi albumi julkaistaan vkolla 42/2013

• LOTTA JA LUUTNANTIN SYDÄN LEVYLLÄ MYÖS ENNEN JULKAISEMATONTA TOIVO KÄRKEÄ

– Suomen Lottien kunniaksi esitettävä konserttikiertue Lotta ja luutnantin sydän kiertää parhaillaan

Lotta ja luutnantin sydän -nimellä julkaistava uusi albumi pitää sisällään Suomen sotien aikaista, muistoja herättävää musiikkia. Levyllä on säveltäjälegenda Toivo Kärjen musiikkia peräti seitsemän kappaleen verran. Albumin helmenä on yksi mestarin ennen julkaisematon kappale nimeltään Tuulentupa. Tämän ennen levyttämättömän foxtrotin sanat ovat Kauko Käyhkön. Lisäksi levyllä on muiden aikalaisten teoksia, mm. Georg Malmstenin, Usko Kempin, Arvo Koskimaan ja Saukin tuotantoa. Albumi julkaistaan kunnianosoituksena sotiemme lotille, jotka pyyteettömästi palvelivat isänmaataan. Lotta Svärd järjestöön kuului 1944 marraskuussa noin 240 000 vapaaehtoista naista ja se oli maailman suurin naisten vapaaehtoinen järjestö ottaen huomioon maamme väkiluvun (noin 4 miljoonaa) siihen aikaan. 302 lottaa sai surmansa palveluksessa ja monet haavoittuivat tai vammautuivat. Tänä vuonna 2013 heidän keski-ikänsä on yli 90 vuotta ja lottia on jäljellä alle 20 000 pikkulotat mukaan lukien. TIEDOTTEEN LOPUSSA LISÄTIETOA LOTISTA.

Lotta ja luutnantin sydän -levyllä solisteina toimivat Raimo Salo, Tommi Soidinmäki ja Terhi Matikainen. Musiikista vastaa Onnentähti-orkesteri, jäseninään Miska Venäläinen – rummut, Joel Vierikko – koskettimet, Johannes Lintunen – kitara, Petja Venäläinen – basso ja Aki Metsälä – haitari. Sovitukset kappaleisiin on tehnyt Juha Venäläinen.

Lotta ja luutnantin sydän, CD
1. Ilta Skanssissa (säv./san. Georg Malmsten)
2. Laulava sydän (säv. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen)
3. Muratin peittämä akkuna (säv. Toivo Kärki, san. Arvo Kalliola)
4. Ikävä (säv./san. Usko Kemppi)
5. Luutnantin sydän, (säv. Jules Sylvain, suom.san. Sauvo Puhtila)
6. Yksin metsätiellä (säv. Toivo Kärki, san. Auvo Kurvinen)
7. Elon harhaa (säv. Toivo Kärki, san. Auvo Kurvinen)
8. Tiet (säv. trad., san. Sauvo Puhtila)
9. Syyspihlajan alla (säv. Arvo Koskimaa, san. Arvo Kalliola)
10. Venheessä Laatokalla (säv. Toivo Kärki, san. Eeva Helena)
11. Tuulentupa (säv. Toivo Kärki, san. Kauko Käyhkö)
12. Sinä kullanmuru muistat kai (säv. Toivo Kärki, san. Kerttu Mustonen)
Tuotanto: Magnum Music 2013

• Levy myynnissä nyt ExtraShopissa ja ladattavissa myös DigiAnttilassa.

Lupa Kärjen kappaleiden julkaisuun on saatu Toivo Kärjen pojalta Kalervo Kärjeltä. Tässä hänen kirjoittamana Toivo Kärjen sota-ajan musiikista:

Toivo Kärki (1915-1992) aloitti ammattiuransa syksyllä 1933. Hän soitti useissa orkestereissa pianoa ja hanuria, pisimpään Ramblersissa vuodet 1935-1938. Hän myös sävelsi jo jonkin verran, 30-luvulla sävellyksiä levytettiin muutamia. Vuonna 1939 sotaväessä ollessaan hän voitti englantilaisen Rhythm-lehden sävellyskilpailun kappaleella Things happen that way. Kärki oli jo nuoresta pitäen innokas jazzmies, ja lähinnä hänen sydäntään oli amerikkalaistyylinen swing.

Talvisodan Kärki taisteli tykistöupseerina Karjalan Kannaksen Muolaassa. Jatkuvien taistelujen paineessa säveltäminen ei tietenkään onnistunut. Välirauhan aikana Kärki soitti Erkki Ahon orkesterissa ja teki tälle suuren määrän sovituksia. Syksyllä 1940 hän myös sävelsi ahkerasti, ja hänen sävellyksiään ja sovituksiaan (foxtroteja, valsseja, jenkkoja ja tangoja) levytettiin joulukuussa 1940 Berliinissä saksalaiselle Kristall-merkille. Niistä suurimman osan lauloi Eero Väre ja muutaman Matti Jurva.

Jatkosodassa Kärki toimi edelleen tykistöupseerina, nyt Syvärin eteläpuolella Homorovitšissa. Hän sai ylennyksen luutnantiksi maaliskuussa 1942. Asemasodan aikana 1942-1944 taistelujen lomassa hän sävelsi paljon, ilman soitinta ”erään suon laidassa”, eikä hän koskaan sen koommin käyttänyt soitinta säveltäessään ja sovittaessaan. Osa tuotteista levytettiin: 1942 Helsingissä Kristall-merkille (laulajana Eero Väre), 1942 Columbia-merkille (laulajina Eugen Malmstén, A.Aimo, Henry Theel ja Eero Väre) ja 1944 Isku-merkille (laulajana Olavi Virta). Kuitenkin kaksi kokonaista sävellyserää (kesältä 1943 ha kesältä 1944) jäi levyttämättä sota-ajan vaikeiden olosuhteiden takia. Muutamia kappaleita on edelleen vielä levyttämättä ja jopa esittämättä. Vaikka Kärki siis sävelsi sota-aikana yli 100 kpl, varsinainen nousu alkoi sotien jälkeen vuonna 1945 erityisesti merkittävillä tangoilla (Siks oon mä suruinen, Tule hiljaa, Liljankukka, Hiljaa soivat balalaikat jne.).

Lotta ja luutnantin sydän –levyllä Toivo Kärjen kappaleita ovat:

Laulava sydän: Tauno Palo on laulanut ja levyttänyt sen vuonna 1948 ja se on samannimisestä elokuvasta. Sanoittajana on Kerttu Mustonen.

Muratin peittämä akkuna: Yksi Kärjen varhaisimpia levytettyjä sävellyksiä. Sen lauloi levylle Eugen Malmstén vuonna 1936. Yhtä lukuunottamatta kaikki Kärjen 1930-luvun sävellykset olivat foxtroteja, kuten tämäkin. Sanoittaja Veikko Virmajoki (oik. Arvo Kalliola) teki 30- ja 40-luvulla paljon iskelmätekstejä, Kärjellekin useita.

Elon harhaa: Yksi joulukuussa 1940 levytetyistä kappaleista, swingtyylinen foxtrot. Sanoittaja Auvo Kurvinen oli Toivo Kärjen serkku (nainen). Hän sanoitti määrällisesti eniten Kärjen sota-ajan sävellyksiä.

Yksin metsätiellä: Yksi kesäkuussa 1942 levytetyistä kappaleista. Tangoja oli tässä vaiheessa vielä vähän, mutta tämä on yksi niistä. Tämänkin sanat ovat Auvo Kurvisen.

Venheessä Laatokalla: Joulukuussa 1942 Henry Theel lauloi levylle ensimmäiset kappaleensa. Niiden joukossa oli tämä ja kaksi muuta Kärjen sävellystä, jotka oli sanoittanut rintamalottana sekä talvi- että jatkosodassa toiminut Helena Eeva, tuolloin 19-vuotias.

Tuulentupa: Tätä ennen levyttämätön foxtrot kesän 1943 sävellyserästä. Sanat ovat Kauko Käyhkön, joka tuli myöhemmin tunnetuksi lähinnä laulajana, mutta hän oli muun ohessa myös hyvä sanoittaja ja teki sota-aikana Kärjellekin muutaman tekstin.

Sinä kullanmuru muistat kai: Maaliskuun 1944 Isku-erästä, jossa tangot olivat jo enemmistönä. Mukana oli kuitenkin kolme valssia, joista tämä oli yksi. Tekstin kaikkiin Isku-kappaleisiin teki Kerttu Mustonen, joka oli Kärjen tärkein 40-luvun sanoittaja.

 • LOTTA JA LUUTNANTIN SYDÄN KONSERTTIKIERTUE KIERTÄÄ PARHAILLAAN

Samanniminen konserttikiertue kiertää parhaillaan Suomen konserttisaleja solisteinaan niinikään Tommi Soidinmäki, Terhi Matikainen ja Raimo Salo. Jenna Bågeberg on Soidinmäen tilalla Viitasaaren ja Kuhmon konserteissa. Lotta ja luutnantin sydän -levy on ennakkomyynnissä kiertueella! 

Kiertueen paikkakunnat ovat

pe 04.10. Viitasaari, Viitasaari Areena
to 10.10. Pieksämäki, Poleeni
pe 11.10. Kuhmo, Kuhmo-talo
ti 22.10. Kiuruvesi, Kiurusali
to 31.10. Suolahti, Suolahtisali
Tuotanto MagnumLive Oy

Tässä muutama palaute kiertueelta:

– Positiivista kommenttia olemme saaneet kyllä todella paljon, kertoo konsertin solisti Terhi Matikainen. ”Minä elin nuoruuteni uudestaan!”, totesi eräs katsomossa ollut nainen, joka 17-vuotiaana lähti lotaksi. Mieltä lämmittää, että olemme herättäneet ehkä jo unholaan jääneitä muistoja kuulijoissa.

– Yleisön palaute on ollut lämmintä ja koskettavaa. Eräskin yleisössä ollut lotta tuumasi konsertin jälkeen, että esityksemme oli kuin suora kertomus hänen nuoruudestaan ja lotta-ajoistaan. Voiko siis parempaa palautetta saada?, kertoo komennukselle lähtevän lotan roolia kahdessa konsertissa esittänyt Jenna Bågeberg.

Lisätietoa konsertista: www.magnumlive.fi/lotta-ja-luutnantin-sydan-konserttikiertue/

• LOTAT MAAMME PALVELUKSESSA

Suomen lotat isänmaan puolesta 1939-1944 (Teksti Raimo Salo)

Suomen naiset kantoivat osan raskaista sotaponnisteluista toisen maailmansodan aikana. Vuonna 1921 perustettu Lotta Svärd-järjestö lähetti vapaaehtoisia naisia auttamaan kenttäarmeijaa ja 1939-1944 sotatoimialueilla eri lottatehtävissä oli noin 100 000 vapaaehtoista naista. Jatkosodassa tärkeässä osassa olivat rajatoimistot, jotka sijaitsivat sotatoimialueilla ja ohjasivat lotat oikeisiin asemapaikkoihin; mm. ilmavalvontaan, kenttäsairaaloihin, kenttäkanttiineihin, kenttämuonitukseen, viestikeskuksiin ja kaatuneiden huoltoon.

Kotirintaman lotat muiden mukana pyörittivät yhteiskuntaa miesten ollessa rintamalla, evakkojen apuna, tehden omaa työtään mm. kuljetuksissa, kunnallisissa tehtävissä, muonitushuollossa, varustekorjaamoissa, puhelinkeskuksissa, ilmavalvonnassa.

Lotta Svärd järjestöön kuului 1944 marraskuussa noin 240 000 vapaaehtoista naista ja se oli maailman suurin naisten vapaaehtoinen järjestö ottaen huomioon maamme väkiluvun (noin 4 miljoonaa) siihen aikaan. 302 lottaa sai surmansa palveluksessa ja monet haavoittuivat tai vammautuivat. Järjestö lakkautettiin 23.11.1944, jonka jälkeen lotat vaikenivat kokemuksistaan. Tänä vuonna 2013 heidän keski-ikänsä on yli 90 vuotta ja lottia on jäljellä alle 20 000 pikkulotat mukaan lukien.

Lotta ja Luutnantin Sydän on siis kunnianosoitus Suomen lotille ja sota-ajan musiikille.

Lotta_ja_luutnantin_sydan_kuvake0613U

Share on Facebook
Facebook
0Tweet about this on Twitter
Twitter

Liity MagnumLiven postituslistalle! Tilaa uutiskirje ›